Lapset ovat taitavia huomaamaan asioita ja myös löytämään esineitä, jotka heiltä on varta vasten piilotettu. Seksilelut eivät tee tässä poikkeusta. Blogitekstissä kerron, miten voit toimia, jos lapsi löytää seksilelusi. Kuumottava tilanne – vai onko?

Ensimmäinen ohjeeni on: “Hengitä!”. Lapsi näkee lelusi, mutta hänen silmiensä eteen ei samantien avaudu koko seksin maailma. Sinun silmiesi eteen se saattaa avautua ja aiheuttaa erilaisia tunteita – häpeää, syyllisyyttä ja halun päästä mahdollisimman nopeasti pois tukalasta tilanteesta. Lapsi sen sijaan näkee vain vieraan esineen, joka häntä kiinnostaa. Sinun tehtäväsi on, rehellisesti ja lapsen kielellä, kertoa, mikä kyseinen esine on.

Lapsen kanssa käytävä keskustelu riippuu paljon hänen iästään, keskustelu on erilainen neljä-, kahdeksan- ja kymmenvuotiaan kanssa. Jos lapsen kanssa on keskusteltu aiemmin seksistä, lapsella on kädessään seksilelu. Jos taas keskustelu seksistä ei ole vielä ajankohtainen, voit puhua esimerkiksi aikuisten lelusta. Huomaathan, että tässä on sinulle kuitenkin oiva paikka seksistä puhumiseen, joka olisi tärkeää aloittaa ennen ikää, jolloin lapsi törmää seksiin jossain muualla. Yleensä lapset törmäävät seksiin viimeistään oman tai kaverinsa puhelimen kautta eli alakouluiässä.

Kun lapsi kuulee, mikä hänen kädessään on, hän saattaa haluta tietää, miten lelua käytetään. Lapselle voi kertoa, että ihmisen kehossa on paljon paikkoja, joiden koskettaminen tuntuu hyvältä. Pieni lapsi saattaa tyytyä tähän vastaukseen. Jossain vaiheessa hänellä on kuitenkin oikeus tietää, että seksilelulla on tarkoitus koskettaa myös pimppiä ja pippeliä – jos siis kyseessä on tällainen lelu.

Lapsen kanssa keskusteleminen voi tuntua todella kiusalliselta, jos teillä ei ole ollut tapana puhua esimerkiksi seksistä. Tilanteessa aikuiselta saattaakin helposti lipsahtaa valkoinen valhe. Keskusteluun voi siitä huolimatta palata myöhemmin. Voi esimerkiksi kysyä, muistaako lapsi, kun hän löysi aikuisten esineen.

Lapsi sen sijaan näkee vain vieraan esineen, joka häntä kiinnostaa. Sinun tehtäväsi on, rehellisesti ja lapsen kielellä, kertoa, mikä kyseinen esine on.

Vaikka emme puhuisi lasten kanssa itsetyydytyksestä, seksistä ja seksileluista, välitämme tunteita. Tunteet ovat usein niitä samoja, jotka olemme itse omilta kasvattajilta oppineet. Lapsi voi siis aistia sinussa häpeää, vaikka yrittäisitkin päästä tilanteesta pois mahdollisimman nopeasti. Tämän hetken lapset ja nuoret kasvavat erilaisessa maailmassa, missä me aikuiset olemme kasvaneet. Seksi tihkuu heidän silmilleen älypuhelinten ja muun median kautta. Siksi myös me aikuiset joudumme opettelemaan avoimempaa tapaa seksuaalikasvattaa. Ainoastaan tällä tavalla valmistamme lapsia ja nuoria maailmaan, johon he varttuvat.

Oliko blogitekstistä apua seksileluista keskustelemiseen lapsen kanssa? Tuntuuko se edelleen yhtä haastavalta ja kuumottavalta – jos se oli sitä alunperinkään?

Blogitekstin on kirjoittanut seksuaalikasvattaja Tanja Aakko. Tanjaan saat yhteyden sähköpostitse osoitteesta tanja.aakko(a)gmail.com tai instagramista @kasvokkain_